Terveisiä Afrikasta!

Treenejäni en teille viitsi tätä yhtä enempää avata, mutta jaan kanssanne täällä oppimani niksin.
Ensimmäisessä "harjoituksessani" juoksin 17 km, ekan tunnin väliaika 12 km ja siitä "kiristyvällä" lopulla 1.18 loppuaikaan löntystelin. Ei viitsi liian tiukasti aloittaa, kuitenkin kokemuksesta tiedän, että siinä ei välttämättä hyvin käy.
Mutta takaisin lupaamaani kikkaan. Siellä Suomessa ei muutamaa kasvihuonetta lukuunottamatta appelsiineja kasva, mutta täällä niitä kyllä on! Lenkillä kävin appelsiinivarkaissa, otin mukaani 2 hyvinmuodostunutta yksilöä. Suihkun ja pienen venyttelyn jälkeen suunnittelin syöväni ne. Kuorihan on tunnetusti helvetin lujassa.
Ei hätää. Pyörittele appelsiinia jalkapohjasi alla muutama minuutti ja kuori lähtee sormin kuorimalla kuin itsestään! Kylläpä teki hyvää myös jalkapohjille. On muuten ihan erimakuisia appelsiineja kuin siellä Suomessa. Eikä tarvitse murehtia lisäaineista. Niihinhän täällä ei tunnetusti ole varaa.
Oli mukava saada konkreettinen osoitus siitä, että tätä blogia myös joku seuraa, kiitos Peter.

Joulusiivous

Moccis koki hauskan muistutuksen mitä lajia tässä harrastetaan. Siivotessa vastaan tuli 4 rullaa Leukoplastia. Yksi vessasta, toinen makuuhuoneesta, kolmas eteisestä, neljäs vaatekaapista. Kaikissa edellämainituissa rullissa yli puolet jäljellä. Lisäksi kisarepusta löytyi laatikko jossa 5 täyttä rullaa. Huomasin, että liimat ovat alkaneet hieman jo jäykistyä. Ai että kun keväällä saa tukevat teippaukset! Uusissa rullissa on liima aina turhan helposti irtoavaa.

Kirje Joulupukille

Rakas joulupukki. Tiedän totuuden sinusta. Haluaisin tutustua kelakokoelmaasi tarkemmin, olen itsekin suuri harrastaja. Harmi kun tuo uusi tekniikka, Blueray, näyttää appelsiini-ihon selvemmin kuin vanhat tallenneformaatit. Ja toivuttuani järkytyksesä, ettei pukki asukaan enää Korvatunturilla, asiaan. Talvisin Mocciksen treeniviikon runko koostuu useista hiihtolenkeistä, kahdesta tärkeimmästä juoksulenkistä sekä keskivartalon kuntopiireistä. Tärkeimmät juoksulenkit ovat kova ja pitkä, tuntuma juoksuun täytyy säilyttää talven yli. Joinain viikkoina kova tehdään hallissa, sanoisin että aika tarkalleen kahden tai kolmen viikon välein, ettei mene yli. Kerran kuukaudessa on tarkoitus juosta kova testijuoksuna, mutta luultavasti pointti, eli lumen tärkeys tuli jo esille. Hiihtäminen tykkilumella tai jäämurskalla ei Moccista miellytä. Hiihtolenkin täytyy alkaa monojen urien putsauksesta lumesta, ei p*skasta. Siitä tulikin mieleeni, että tällä viikolla kuljetin aamulenkillä kengissäni suuren määrän koiran ulostetta, sitä kiinteämpää, asuntooni. Melko jäykältä tuoksui iltapäivällä askareista kotiin palatessani.

Olivat muuten uudet Sarvat, jotka nuo paskat keräsivät. Siinä vaiheessa vain pohjat olivat paskaiset, muuta paskaa niissä ei olekaan. Kuten myös wannabemaratoonarikin kertoi. Oli kyllä paras ostos sitten Abtronicin. Mainio lahjaidea pukinkonttiin, jos vaan Mocciksen lahjatoiveet toteutuvat.


Mocciksella ei ole lahjoja kuin Joulupukilla. Jokaisen rankipisteen eteen on tehtävä paljon töitä, ja kaikki tauot harjoittelussa tekevät kuntoon samanlaista naarmua kuin jäävuori Titanicin kylkeen. Kestävyyden eteen on tehtävä töitä ja tänä vuonna Joulupukilta täytyykin toivoa vain yhtä asiaa; Lunta ja Pakkasta. Joulukuuta mennään jo sen verran, että hiihtämään pitäisi päästä. Näillä leveysasteilla ei vielä luonnonlumilla hiidellä. Jos ei talvella pääse hiihtämään niin turha on tiomila-laivalla kuvitella seuralaista raahaavansa hyttiin villin paidattoman soidintanssin jälkeen, niin kuin tänä keväänä.(NOOT!!)

Täältä sinne ja sieltä takas, kiitos ja kuulemisiin!

Ps. Ensimmäinen kommentoija palkitaan ohrapirtelöllä vapun tienoilla Vikin Line Amorellalla.

Kilogrammojen laki

Suunnistaja tarvitsee lihasvoimaa kehonsa liikuttamiseen. Tärkeää on kehon suhteellinen voima, eli lihaksiston voiman ja kehonpainon suhteen on oltava mahdollisimman suuri. Suhteellista voimaa voidaan lisätä lihasvoiman kehittämisellä ja kehonpainoa vähentämällä.
Siirtymäkaudella (lokakuu-marraskuu) harjoittelua kevennetään ja kerätään erityisesti henkisiä voimavaroja uutta harjoituskautta varten[Kärkkäinen & Pääkkönen 1986]. Siirtymäkauden ohjelmaan mocciksella on kuulunut syksyisiä kilpailuja Suomessa ja Ruotsissa, ja niiden ohessa tulee tehtyä kaikkea epäterveellistä. Näihin kilpailuihin valmistautumisessa on käytetty joka syksyistä hyväksi havaittua keinoa: kulkukännit. Eli hankitaan voimakas humalatila, jolla haetaan fyysisen vireystilan paranemista [Jalopeura 2009].
Pitkän syyskauden jälkeen ravinto- ja nestetankkaus ovat tehneet tehtävänsä. Upeaan athleettiseen vartaaloon on päässyt kertymään muutama lisäkilo. Siirtymäkauden jälkeen alkaa taas harjoittelu 1. peruskuntokaudella.
Peruskuntokaudella 1 (12vkoa) keskitytään peruskestävyyden hankkimiseen, kestovoiman kehittämiseen ja pienessä määrin myös vauhtikestävyyden kehittämiseen. Muilla osa-alueilla pyritään ylläpitämään suorituskyky [Ikonen 2006].
Mocciksella 1. peruskuntokausi toimii melko hyvänä tapana päästä syksyn aikana kertyneistä kiloista eroon ja samalla kehittää vähän suunnistusjuoksusssa tarvittavaa voimaa. Ensimmäisen peruskuntokauden mukavana välitavoitteena on kaivaa taas esiin syksyn aikana kadonnut rectus abdominis. Ravintoon on myös kiinnitettävä huomiota. Kebabliha on korvattava kanalla tai kalalla, ranskanperunat vaihtuu salaattiin. Nautittavat nesteet ovat pääasiassa vettä, maitoa tai vitamiinipitoisia marjamehuja. Talven aikana laihtumista tapahtuu luonnollisen kulutuksen lisääntymisen ansiosta, mutta ennen kilpailukautta on kisapaino haettava hieman rankemmilla keinoilla. Kilpailupainoon laihduttaminen on tehokas keino kehittää suunnistajalle tärkeää suhteellista voimaa. Raimo Summanen neuvoi lajeja hakemaan valmennustietoutta muiden lajien osaajilta. Viime talvena Moccis vierailikin usein kilogrammojen lain innoittamana painijoiden, mäkihyppääjien ja anorektikkojen keskustelupalstoilla laihdutusvinkkejä hakien. Keskustelun taso oli huomattavasti korkeampaa kuin suomalaisilla suunnistusforumeilla.
Hiilihydraatteja varastoidaan glykogeeninä maksaan ja lihakseen, jotka sisältävät yhteensä noin 375-475g glykogeeniä. Kilokaloreina määrä vastaa tavallisella ihmisellä 1500-2000 kcal energiaa. [Urheiluvalmennus 2004.] Mocciksen hyväksi havaitsemien laihdutuskeinojen perustana on, että elimistön glykogeeni on kulutettava loppuun ennen harjoituksen alkua, jolloin päästään käsiksi herkullisiin rasvavarastoihin. Rasvat muodostavat suurimman energiavaraston elimistössä ja ihmisellä onkin rasvakudoksessaan varastoituneena noin 50000-10000kcal energiaa. [Mero 2006] Kofeiini lisää veren adrenaliinipitoisuutta ja adrenaliini lisää glykogeenin pilkkoutumista maksassa.[Moccamaster 2009] Laihduttaessa harjoittelun tarkoitus ei ole kehittää mitään vaan kuluttaa energiavarastoja ja täten pienentää kehonpainoa. Tästä syystä kaikki energiatankkaus ennen harjoitusta on turhaa. Ennen harjoitusta on juotava noin 4 kuppia kahvia. Sopiva aika harjoitukselle on aamulla ennen aamupalaa tai illalla, kun edellisestä kevyestä ruokailusta on kulunut 6-8 tuntia. Kahvi vie hetkellisesti näläntunteen. Harjoitus ei saa olla liian pitkä. Liian rastittavan harjoituksen jälkeen on vaikea olla täydentämättä kuluneita energiavarastoja. Harjoitukseen kannattaa tehdä lyhyt noin 10minuutin tehollisesti kovempi jakso, jotta energiankulutus olisi mahdollisimman tehokasta. Parhaan hyödyn harjoituksesta saa tietenkin kesällä kuumimpaan aikaan. Harjoituksen jälkeen pitää syödä jotain proteiinipitoista ruokaa, mutta vain sen verran, että näläntunne katoaa. Jos harjoitus on tehty aamulla kannattaa sen jälkeen juoda paljon kahvia. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että elimistön peruskulutuksesta 70% katetaan ruokailulla ja harjoittelemalla lisätään noin 50% kokonaiskulutusta. Peruskulutusta kannattaa lisätä myös muilla keinoilla, helposti se hoituu stressitasoja nostamalla.

Marraskuusta kohti kesää.

(linkki suurempaan kuvaan jukolan sivuille.)
Huh huh. Edellisestä blogimerkinnästä onkin kulunut aikaa. Viimeiset pari viikkoa on kulunut leppoisasti harrastusten parissa. Lenkkareita on kulutettu tiellä ja nastareita metsässä. Kerran on jopa tullut hiihdettyä, mutta onneksi sade vei lumet. Lisäksi Moccis on löytänyt täysin uuden harrastuksen, fböökissa on tullut viime viikot harrastettua maanviljelystä, FarmVille on vienyt mocciksen sydämen. Mutta nyt siitä treenaamisesta. Sunnuntaisin tulee viikottain vedettyä pitkä suunnistustreeni. Tänään mittariin tuli 14 kilometriä, suurin osa kunnon metsää, mutta osui sinne pari siirtymäväliä polkuja pitkin. Ihan kaunis viiva tuli karminilla. Tähän aikaan vuodesta metsässä juokseminen on uinnin ja sukelluksen jälkeen märjintä hommaa, eikä sinne metsään viitsisi oikein muuten mennä. Onneksi tuo suunnistaminen on sen verran siistiä puuhaa, että se kastuminen ei niin harmita. Ensi kauden tavoitteet alkavat olla selvillä, mutta taidan pitää ne salaisuutena. No yhdestä tavoitteesta voin vähäsen valottaa. Kytäjälle olen asettanut aika tiukan aikarajan mitä saan osuusajoissa nopeimmalle hävitä, katsotaan tuleeko vastaan TG vai joku muu. No aika näyttää mille osuudelle pääsen, mutta ankkuriosuus kiiltää jo silmissä.

Kahvimies

Maidon ja glögin lisäksi Moccis juo myös tietysti kahvia. Kokeellisesti havaittu juttu, että kuppi kahvia antaa mukavan kulun kovaan treeniin. Kun illan harjoitusohjelmassa on vauhtikestävyysalueella tehtävä harjoitus, alkaa siihen valmistautuminen napsauttamalla se pöydällä oleva Moccamaster puksuttamaan. Moccis on kaikkien kahvien ystävä, mutta ennen treeniä maistuu parhaimmalle 1. paahtoasteen kahvi, jokin hieno ja täyteläinen. Yleensä tulee juotua sen verran iso kupillinen, että Moccamaster-keittimessä pitää vettä laittaa asteikon 2-kuppia viivaan (Joskus jopa 4). Ei sokeria, maitoa sen verran, että väri on kauniin ruskea. Ja kahvinpuruja on parempi laittaa vähän liikaa, että ei vain tule liian laimeaa.






Kahvitankkauksen hyödyt osa itse havaittuja ja osa kirjallisuudesta luettua:

-nopeuttaa vatsan toimintaa
-kahvi vapauttaa vereen rasvahappoja lihasten energianlähteeksi, jolloin lihasten omat hiilihydraattivarastot säästyvät.
-Kofeiini saattaa auttaa lihasta myös käyttämään omia sisäisiä rasvavarastoja tehokkaammin. Näin urheilija jaksaisi jatkaa työskentelyä uupumatta pidempään.
-Kofeiini lisää myös adrenaliinin pitoisuutta veressä. Adrenaliini on ns. stressihormoni, jonka vaikutuksesta syke kiihtyy ja lihasten verisuonet sekä keuhkoputket laajenevat, jolloin lihakset saavat enemmän happea ja ravintoaineita.
-Adrenaliini lisää myös glykogeenin pilkkoutumista maksassa sekä rasvavarastojen hajotusta rasvakudoksessa.

Glögslitet

Vaikka Moccis on maitopoika, maistuu joskus myös glögi. Hyvä treeniviikko on hyvä purkaa ja analysoida kunnolla viikon päättävän sunnuntaipäivän iltana glögilasin äärellä ja miettiä: Mitä voisin tehdä ensiviikolla paremmin. Kun harjoituskausi on kunnolla polkaistu käyntiin alkaa lihaksistossa jo tuntua. Glögihän nautitaan oikeaoppisesti hieman jollakin viinalla terästettynä. Jotkut terästävät sitä myös punaviinillä, mutta ensinnäkin se on liian neitiä ja toisekseen moccista oksettaa punaviini vielä NSM:ien jälkeen. Samalla viina toimii lihaksia rentouttavana relaksanttina ja auttaa siten palautumisprosessia. Sunnuntaista seuraava päivä, jokaviikkoinen maanantai toimii mocciksen harjoitusohjelmassa palautuspäivänä jolloin ohjelmassa on joko lepo tai aktiivisena lepona toimiva matalatehoinen harjoitus. Glögi on juoma jota suomalaisen kansanperinteen mukaan juodaan marras-joulukuussa ja viimeiset glögit nautitaan tuossa uudenvuoden kieppeillä.Glögi on siis ns. joulujuoma. Tammikuussa harjoitusruuvi kiristetään muutamaksi kuukaudeksi, jolloin maanantait pyhitetään muiden viikonpäivien tapaan määrä ja määrätehoharjoittelulle.

Maitopoika

Nyt alkaa olla rospuuttokausi loppupuolella ja on aika aloittaa taas harjoittelemaan. Vielä viikon päästä saatan käydä reikäpalloa lätkimässä ja sitten siihen kylkeen tulee otettua ne normaalit oheistoiminnat. Olen huomannut, että treenin jälkeen kaikkein kovimpaan janoon parhaiten maistuu maito. Ei mikään olut eikä kokis. Urheilujuomaa voi joskus ennen kisaa litkiä, mutta maito miehen tiellä pitää. Moccicsella kuluu maitoa se 1,5 litraa päivässä ja ruotsalaista maitohan en juo kun ulkomailla. Kyllä sen pitää olla suomalaisella AIV-rehulla ruokitun suomalaisen lehmän utareesta. Paras tilanne olisi vielä, että sen lehmän ulosteet ajetaan pois Suolahdessa valmistetulla punaisella Valtralla.

Rasvaton, kevyt, täys vai ykkösmaito?
Jos ei joku tiedä, niin maidot jaotellaan Suomessa tuon rasvapitoisuuden mukaan purkkeihin. Mocciksen tekemän vertailun mukaan kaikkein parhaimmalle maistuu tuo kevytmaito, mutta jostain syystä kaupasta lähtee mukaan tuota rasvatonta. Paha tapa, mutta kai sen kanssa voi elää.
Rasvattoman maidon ravintosisältö 100g kohti:

Energiaa 140kj / 33 kcal
proteiini 3,3g
hiilihydraatti 4,9g
josta sokereita 4,9g
josta laktoosia 4,9g
rasvaa 0g
josta tydyttynyt 0g
ravintokuitu 0g
natrium 0,04g
kalcium 120mg
D-vitamiini 0,5 μg
B2-vitamiini 0,2 mg
B12-vitamiini 0,4 μg

Seuraavassa moccis esittelee muutaman maitopojan ja onhan sinne eksynyt mukaan yksi maitotyttökin.


1. Selänteen Teemu, eli Teukka
Teemu on Suomen kaikkien aikojen maitopoika. Tulokaskaudella änärissä 92-93 Teukka pisti kiekon 76 kertaa maaliin ja teki tulokkaiden maaliennätyksen (sitä muuten ei kukaan koskaan riko) ja voitti Mogilnyn kanssa maalikuninkuuden. Mogilnyhän oli vanha neuvostoloikkari, joka katosi vuoden 89 lätkän nuorten MM-kisojen jälkeen. Nyt Teukalla on Stanley cup-sormus sormessa. ura jatkuu ja maito maistuu.
Maitopoika henkeen ja vereen

2. Vatasen Ari, eli Arska
Ralliautoilun MM vuodelta 81. Kova maitomies jo silloin. Vuonna 85 melkein kuoli rallionnettomuudessa, ja paluu huipulle. Suomalainen joka pääsi Euroopan Parlamenttiin Suomesta 99 ja Ranskasta 04, mutta jäi karsintaan Suomesta 09, en tiedä osuiko kuoleman lohkoon vai tekikö liian suuren koukun ilmastopolitiikkarastille? Viimeksi kävi häviämässä FIA:n puheenjohtajavaalit, harmi. Ari olis ollu Jeania parempi mies.
Miten tätä ajetaan?

3. Korven Kiira, eli ihan vaan Kiira
On niin nätti. Jokaisissa Linnanjuhlissa yks kuvatuimpia ja haastatelluimpia henkilöitä. Viime vuonna Kiira kuitenkin joutui niissä karkeloissa jonkun metsäurheilijan varjoon. Meriitteinä Kiiralta löytyy kaapista EM-pronssia 07. Vuonna 06 Kiira sai vuoden positiivisimman suomalaisen tittelin. Kiira on on sinnikkyytensä, päämäärätietoisuutensa sekä hyvän elämänasenteensa lisäksi hyvä ja tervehenkinen esikuva Moccikselle. <3 Ja mikä parasta, Kiira pitää luustonsa ja kroppansa kunnossa maidolla.
maagista

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Johnsonin Benjamin eli Ben
Soulin olympialaisissa juoksi 100m ME-aikaan 9,79, edellisenä vuotena MM-kisoissa ME 9.83 valitettavasti nuo ajat eivät ole ihan pelkällä maidolla tehtyjä ja Benjohnsonin kaikki tulokset mitätöitiin toisen käryn jälkeen Barcelonassa. Ben on elinikäisessä kilpailukiellossa. Mutta silti legendaarinen urheilija ja Moccis arvostaa Beniä, koska Ben on maitopoika!
Nopea maitopoika
Ja tällainen helmi löytyi

Loppukevennys

Kaudenin kaatajaiset

Torstaina 29.10 kaataminen taas alkoi perinteikkäällä nuotioillalla Utransaaressa. Ohjelmassa oli perus nuotiosettiä; laulua, makkaran paistamista, paskan jauhamista, laulua taas ja viimeisimpänä, eikä todellakaan vähäisimpänä kaatamista. Suuri osa vasta lämmitteli, joutuipa osa jopa koulun penkille seuraavana päivänä, mutta kauempaa tulleista vieraista kaksi lähti ihan pöytään asti istumaan keskustaan. Kebabkioski kuulemma tuli korkattua ja hyväksi todettua. Ja tottahan se on. Ensikertalaisilla taisi olla hieman sellainen kuva, että jos tämä tälläisenä jatkuu niin ihan turha oli Joen kaupunkiin asti lähteä törpöttelemään. Aika tarkalleen ei jatkunut. Perjantai pyörähti hyvien tai huonojen yöunien jälkeen käyntiin aurinkoisena ja odotuksia täynnä. Illan päätapahtumana käytiin kaljasuunnistusviesti kävelymatkan päässä Kaislakatu 10:stä. Kilpailu oli reipashenkinen ja pikkuhiljaa väkisinkin reppuselkään hyppivä humala alkoi ottaa mocciksesta otetta viestin aikana ja eritoten hieman sen jälkeen. Spekulointisaunat alkoivat naisten saunavuorolla, joka aika nopeasti kuitenkin vaihtui miesten vuoroksi ja sekasaunan ainekset olivat kasassa. Moccis ei vain ollut tarpeeksi ajoissa valppaana, välttyen sen ansiosta luultavasti kauden ulkopuolella tehdyltä salakaadoltaki.
Artistiehdokkaat olivat erittäin nimekkäitä, vartavasten taisivat kaatajia viihdyttämään tulleitakin. Toisaalla esiintyivät kurpan pieksemät hapyhuulet ja toisaalla suomiräpin yksi kuumimmista nimistä (lähde, perustelut?) Aste. Molemmista keikoista oli porukalla ilmeisen hyvät fiilikset jääneet. Ylistaron ihme Juha Tapio pumppuineen oli vetänyt naisia paikalle koko tanssilattian täydeltä. "Ihan mihin vaan katsoi niin pelkästään liikuttuneessa tilassa olevia naisia oli vieressä." Niinhän niitä oli ja jälkeenpäin kuulemma hieman harmitti, kun niiden eteen ei mitään siinä vaiheessa tajunnut tehdä. Aste oli myös vallannut lattian täyteen suomirap-henkisiä nuoria. Takarivissä olivat sitten ne, jotka eivät taustanauhan päälle syljetystä mölystä juuri mitään ymmärtäneet. Lauantain odotus oli perjantai-iltana valitusta esiintyjästä riippumatta huipussaan.

Lauantai sarasti jo kovasti kun viimeisimmät juhlijat kömpivät kebabkioskin kautta kotiin. Aamupäivä aloitettiin jo ennen puoltapäivää saunalekalla ja fisupullolla muutamalla oluella höystettynä. Fiilis oli katossa ja kaatajat hymyilivät kilpaa auringon kanssa. Vuoden vitsin kuvalla yritettiin värvätä lisääkin porukkaa ja luultavasti moni pieni lapsi päättikin isona ryhtyä suunnistamaan. Sen verran iloisella mielellä mocciskin lasin läpi heitä katseli. Aamupäivällä saivat kyytiä niin imurit kuin pölyhuiskutkin ja tuli aika siirtyä saunan raikkaina Bar Playhin istumaan päivää. Suosittelen kyllä tutustumaan, S-etukortilla mocciksenkaan kukkaroa ei reissu paljoa rasittanut. Playstä saunalle ja Gaalaan. Ennen gaalaa suolailtiin tiettyjä henkilöitä, sattuipa sitä jo playssakin. Ehkä jopa ihan päin naamaakin. Palkintojen jakajat skarppasivat erinomaisesti ja tunnelma oli hyvinkin rattoisa. Puheet pidettiin ja silleen. Loppuilta saunottiin, kaadettin isolla kädellä, mentiin yökerhoon jos päästiin ja jaksettiin sekä tutustuttiin vastakkaisiin sukupuoliin (NAAAAAT!!!!).

Reissut on rankkoi mut en vaihtais niit poiskaan. Ensi vuonna varmasti mukana!!

Lifter

Viikko niin täynnä kouluhommia, että kyllä tekee hyvää viettää viikonloppu rauhassa kotosuomessa! Vähän ehtii treenaillakkin, viikolla yksi treeni päivässä on jo kova sana. Vaikka ei kai sitä liikaa kannattaisi tässä vaiheessa rykiä, ottais vähä massaa niin olis tuossa kaatajaisten jälkeen sitte motivatsuunit kohillaan. Niin nekin vain lähenevät, eiköhän siellä viimeistään tuo painonnousu hoideta. Sen jälkeen vois sitten nostella hieman painoja painon sijaan, ei näistä naruissa tälle hetkellä ihan 3000 hiihtokilometrin selättämiseen ole. Jos nyt lunta edes tulee. Toki kovimmat karpaasit hiihtelevät vieläkin rullilla, itseäni eivät lehtiset ja bitumipaikatut asfaltit liukkaudellaan juurikaan houkuttele.

Se on nättiä, se on helemee!!

Aivan mahtava veisu Petrin uus puhun suoraan. Levyä odotellessa.

http://petrinygard.com/

Makeeta vai hapanta?

Tätä nykyä mocciksen päätös on kallistunut yhä useammin happaman puoleen.
Pitäisikö sitä jo yrittää uida olutvirtaa vastaan vai josko vielä hetken antaisi sen viedä? Kauden päätapahtumat ovat toisaalta vasta edessä, joten itsensä pettämistähän vastaan pyriköiminen olisi.

Toissapäivänä vietettiin Tampereella Approa, jossa olin myös mukana. Kaikki paikat olivat luonnollisesti uusia ja eksyin mm. legendaarisen nimen omaavaan Blue Oyster- kuppilaan. Taisin siellä suihinoton imaista. Lähellä oli, ettei toista samanlaista tarjottu pisuaarin liepeillä.
Tänään täytyisi taas lähteä katsastamaan hieman yöelämää ennen joka sunnuntaista elämäntaparemonttia.

On tässä elämässä onneksi muutakin kuin em. happamia hetkiä. Kuulaat syysaamut, mahtava ruska, öiden pimeys ja viileys. On nukkuminen jonkin verran mukavampaa nyt kuin vaikkapa vielä kuukausi sitten!

Uutta juttua tipahtelee vielä melko harvakseltaan, mutta uskoisin että jossain edellisessä kirjoituksessa mainituista tapahtumista kirjoitan kuitenkin ihan täysmittaiset jutut ja seuranvaihtospekulaatiotkin käynnistynevät pian.

Läpi repaleisen Lokakuun

Huh huh, olipas reissu!
Indica lauloi jostain ikuisesta virrasta ja siinä vaiheessa mocciksen silmät alkoivat pyöriä sen verran päässä, että oli pakko lähteä lavan edestä. Jokin suurempi voima retuutti minua kohti humppiksen ovea. Seuraavaksi avaan rähmäiset silmäluomeni ja bussin avoimesta sivuovesta näen ison kuurassa olevan hiekka-aukion. Olen siis onnistuneesti päässyt laivasta ulos ja kisapaikalle. Raahaudun hiekka-aukion yli kuin Krandin Kari. Onneksi olin muistanut jo illalla täyttää leilini. Otan kulauksen leilistä, mutta vain tajutakseni että se on vain vettä. Saapuessani seurateltalle huomaan muiden ryysisosuuteni juoksijoiden jo laittavan nastareita jalkaan.

Käyn vielä viimeisen kerran metsänrannassa, ja katson miten auringon säteet heijastuvat läpi sumuisen höyryn. Hyttikaverini on tuonut minunkin laukun bussista. Ei aikaakaan, kun saan sidottua ruskeat melkein nastattomat nastarini. Unohdan laittaa nilkkatuen ja joudun riisumaan kenkäni. Uusi yritys ja nyt tuntuu kaikki olevan kohdallaan. Vielä vähän ruskeaa teippiä nauhoihin ja kompassi ja SI-tikku kädessä kohti vaihtoalueta. Ensin Töm ja sitten Check. Ensimmäiset leimaukset onnistuvat. Vaihtoalueella on ihmisiä kuin sossun jonossa. Ennen kilpailua virittäydyn oikeanlaiseen tunnelmaan hyräilemällä Eppu Normaalin Urheiluhullua. Jostain syystä mieleeni yrittää tunkeutua hip-hop aaria Pitkää sylkee. Saan kuitenkin pidettyä ajatukseni kasassa ja vaivun flow-tilaan. Vihdoin saan karttani ja pääsen toteuttamaan päivän epistolaa. Keskittymiseni on niin syvää, että seuraavaksi havahdun vasta kun saan ojennettua kartan seuraavan osuuden juoksille, ennen kuin maitohappojen saattelema oksennus pursuaa nenästä.

Kilpailun jälkeen makaan maassa teltan edessä viisi minuuttia jonka jälkeen muut osuuskaverini saapuvat. Aloitusosuuden juoksijamme tarjoaa minulle Armagnac de Montal XO:ta, josta mielelläni otan kulauksen. Jos toisenkin. Tapaan monia kavereita ja ihmettelen kuinka hyvin saan uusia kavereita. Ruotsinkielentaitoni on loistava ja saan hampurilaismyyjänkin hymyilemään. Seurustelen uusien ystävieni kanssa onnekseni tarpeeksi pitkään ja seurateltalle palatessani en joudukkaan suorittamaan jokavuotista teltanpurkua. Olen aina ollut hyvä saamaan teltan pystyyn, mutta sen alas saanti ei ikinä ole ollut minulle helppoa. Ei muuta kuin reppuselkään.net ja kohti linja-autoa. Joku seurakaveri antaa minulle kartan käteen ja katselen oman reittini läpi. Ei virheitä. Ruttuan kartan ja heitän sen olan yli. Noita ruotsalaisia tuherruksia on kotona jo liikaa, enkä niitä koskaan kuitenkaan jaksa katsella. Virheistä oppisi, mutta tällä(kään) kertaa en niitä tehnyt. Ylenpalttinen spekulointi ja reitinvalintojen vertaileminen puistattaa minua. Kartan saamisen yhteydessä onnistun puhumaan itselleni vielä muutaman lisäjuoman ja niitä imeskellen löntystelen joutuisasti dromedaarin lailla yli Västerhaningen Atacaman. Bussimatkasta ei ole mitään kerrottavaa. En muista laivan nimeä, mutta diskossa oli kuulemma ollut hyvä meno siihen asti kun minä pääsin sisään. Aamulla herään hytin oven edestä ja huomaan, että kädessäni olevan hyttikorttini numero onkin sattumalta tasan 3000 suurempi, kuin numero joka on ovessa.

Spaanarin päiväkirja VOL-01

Nyt on 25-manna takana ja edessä suunnistajan syksy; Smålandskavlen, NSM, Kaudenin Kaatajaiset ja Kepardi. Blogslitet seuraa silmämuna kovana rospuuttokauden päätapahtumat ja raportoi niistä teille, arvoisat lukijat. Villeimmätkään seuranvaihtohuhut eivät jää kommentoimatta.

Alkupiikki

Hei!

ajattelin laittaa blogin pystyyn, kun kaikilla on nykyään jo tämmönen. ja ihan perseestähän tämä on. saa tänne sepustella muiden tekemisiä. mikäs sen tylsempää, urheilusta spekulointi, mistä muustakaan! suunnistuksesta ja kaikesta sen ympärillä. eli ei juuri mistään. mulla ei oikeasti ole mitään sanottavaa teille, vain muiden kiusaksi! näinkin yksinkertaisia sivuja oppii heti käyttämään :(
jos ihmettelette mitä tuo otsikkoteksti tarkoittaa niin ei se mitään tarkoitakaan. se tulee kun kirjoitat firefoxissa palvelimen osoitteen, jota ei ole olemassa.
no nyt pitääkin mennä purkamaan kasseja, ruotsin kisareissun likapyykit haisee jo ihan homeelle. vetskari auki vaan.

hej så länge!