Suunnistaja tarvitsee lihasvoimaa kehonsa liikuttamiseen. Tärkeää on kehon suhteellinen voima, eli lihaksiston voiman ja kehonpainon suhteen on oltava mahdollisimman suuri. Suhteellista voimaa voidaan lisätä lihasvoiman kehittämisellä ja kehonpainoa vähentämällä.
Siirtymäkaudella (lokakuu-marraskuu) harjoittelua kevennetään ja kerätään erityisesti henkisiä voimavaroja uutta harjoituskautta varten[Kärkkäinen & Pääkkönen 1986]. Siirtymäkauden ohjelmaan mocciksella on kuulunut syksyisiä kilpailuja Suomessa ja Ruotsissa, ja niiden ohessa tulee tehtyä kaikkea epäterveellistä. Näihin kilpailuihin valmistautumisessa on käytetty joka syksyistä hyväksi havaittua keinoa: kulkukännit. Eli hankitaan voimakas humalatila, jolla haetaan fyysisen vireystilan paranemista [Jalopeura 2009].
Pitkän syyskauden jälkeen ravinto- ja nestetankkaus ovat tehneet tehtävänsä. Upeaan athleettiseen vartaaloon on päässyt kertymään muutama lisäkilo. Siirtymäkauden jälkeen alkaa taas harjoittelu 1. peruskuntokaudella.
Peruskuntokaudella 1 (12vkoa) keskitytään peruskestävyyden hankkimiseen, kestovoiman kehittämiseen ja pienessä määrin myös vauhtikestävyyden kehittämiseen. Muilla osa-alueilla pyritään ylläpitämään suorituskyky [Ikonen 2006].
Mocciksella 1. peruskuntokausi toimii melko hyvänä tapana päästä syksyn aikana kertyneistä kiloista eroon ja samalla kehittää vähän suunnistusjuoksusssa tarvittavaa voimaa. Ensimmäisen peruskuntokauden mukavana välitavoitteena on kaivaa taas esiin syksyn aikana kadonnut rectus abdominis. Ravintoon on myös kiinnitettävä huomiota. Kebabliha on korvattava kanalla tai kalalla, ranskanperunat vaihtuu salaattiin. Nautittavat nesteet ovat pääasiassa vettä, maitoa tai vitamiinipitoisia marjamehuja. Talven aikana laihtumista tapahtuu luonnollisen kulutuksen lisääntymisen ansiosta, mutta ennen kilpailukautta on kisapaino haettava hieman rankemmilla keinoilla. Kilpailupainoon laihduttaminen on tehokas keino kehittää suunnistajalle tärkeää suhteellista voimaa. Raimo Summanen neuvoi lajeja hakemaan valmennustietoutta muiden lajien osaajilta. Viime talvena Moccis vierailikin usein kilogrammojen lain innoittamana painijoiden, mäkihyppääjien ja anorektikkojen keskustelupalstoilla laihdutusvinkkejä hakien. Keskustelun taso oli huomattavasti korkeampaa kuin suomalaisilla suunnistusforumeilla.
Hiilihydraatteja varastoidaan glykogeeninä maksaan ja lihakseen, jotka sisältävät yhteensä noin 375-475g glykogeeniä. Kilokaloreina määrä vastaa tavallisella ihmisellä 1500-2000 kcal energiaa. [Urheiluvalmennus 2004.] Mocciksen hyväksi havaitsemien laihdutuskeinojen perustana on, että elimistön glykogeeni on kulutettava loppuun ennen harjoituksen alkua, jolloin päästään käsiksi herkullisiin rasvavarastoihin. Rasvat muodostavat suurimman energiavaraston elimistössä ja ihmisellä onkin rasvakudoksessaan varastoituneena noin 50000-10000kcal energiaa. [Mero 2006] Kofeiini lisää veren adrenaliinipitoisuutta ja adrenaliini lisää glykogeenin pilkkoutumista maksassa.[Moccamaster 2009] Laihduttaessa harjoittelun tarkoitus ei ole kehittää mitään vaan kuluttaa energiavarastoja ja täten pienentää kehonpainoa. Tästä syystä kaikki energiatankkaus ennen harjoitusta on turhaa. Ennen harjoitusta on juotava noin 4 kuppia kahvia. Sopiva aika harjoitukselle on aamulla ennen aamupalaa tai illalla, kun edellisestä kevyestä ruokailusta on kulunut 6-8 tuntia. Kahvi vie hetkellisesti näläntunteen. Harjoitus ei saa olla liian pitkä. Liian rastittavan harjoituksen jälkeen on vaikea olla täydentämättä kuluneita energiavarastoja. Harjoitukseen kannattaa tehdä lyhyt noin 10minuutin tehollisesti kovempi jakso, jotta energiankulutus olisi mahdollisimman tehokasta. Parhaan hyödyn harjoituksesta saa tietenkin kesällä kuumimpaan aikaan. Harjoituksen jälkeen pitää syödä jotain proteiinipitoista ruokaa, mutta vain sen verran, että näläntunne katoaa. Jos harjoitus on tehty aamulla kannattaa sen jälkeen juoda paljon kahvia. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että elimistön peruskulutuksesta 70% katetaan ruokailulla ja harjoittelemalla lisätään noin 50% kokonaiskulutusta. Peruskulutusta kannattaa lisätä myös muilla keinoilla, helposti se hoituu stressitasoja nostamalla.
maanantai 30. marraskuuta 2009
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
Marraskuusta kohti kesää.
(linkki suurempaan kuvaan jukolan sivuille.)
Huh huh. Edellisestä blogimerkinnästä onkin kulunut aikaa. Viimeiset pari viikkoa on kulunut leppoisasti harrastusten parissa. Lenkkareita on kulutettu tiellä ja nastareita metsässä. Kerran on jopa tullut hiihdettyä, mutta onneksi sade vei lumet. Lisäksi Moccis on löytänyt täysin uuden harrastuksen, fböökissa on tullut viime viikot harrastettua maanviljelystä, FarmVille on vienyt mocciksen sydämen. Mutta nyt siitä treenaamisesta. Sunnuntaisin tulee viikottain vedettyä pitkä suunnistustreeni. Tänään mittariin tuli 14 kilometriä, suurin osa kunnon metsää, mutta osui sinne pari siirtymäväliä polkuja pitkin. Ihan kaunis viiva tuli karminilla. Tähän aikaan vuodesta metsässä juokseminen on uinnin ja sukelluksen jälkeen märjintä hommaa, eikä sinne metsään viitsisi oikein muuten mennä. Onneksi tuo suunnistaminen on sen verran siistiä puuhaa, että se kastuminen ei niin harmita. Ensi kauden tavoitteet alkavat olla selvillä, mutta taidan pitää ne salaisuutena. No yhdestä tavoitteesta voin vähäsen valottaa. Kytäjälle olen asettanut aika tiukan aikarajan mitä saan osuusajoissa nopeimmalle hävitä, katsotaan tuleeko vastaan TG vai joku muu. No aika näyttää mille osuudelle pääsen, mutta ankkuriosuus kiiltää jo silmissä.
tiistai 17. marraskuuta 2009
Kahvimies
Maidon ja glögin lisäksi Moccis juo myös tietysti kahvia. Kokeellisesti havaittu juttu, että kuppi kahvia antaa mukavan kulun kovaan treeniin. Kun illan harjoitusohjelmassa on vauhtikestävyysalueella tehtävä harjoitus, alkaa siihen valmistautuminen napsauttamalla se pöydällä oleva Moccamaster puksuttamaan. Moccis on kaikkien kahvien ystävä, mutta ennen treeniä maistuu parhaimmalle 1. paahtoasteen kahvi, jokin hieno ja täyteläinen. Yleensä tulee juotua sen verran iso kupillinen, että Moccamaster-keittimessä pitää vettä laittaa asteikon 2-kuppia viivaan (Joskus jopa 4). Ei sokeria, maitoa sen verran, että väri on kauniin ruskea. Ja kahvinpuruja on parempi laittaa vähän liikaa, että ei vain tule liian laimeaa.
Kahvitankkauksen hyödyt osa itse havaittuja ja osa kirjallisuudesta luettua:
-nopeuttaa vatsan toimintaa
-kahvi vapauttaa vereen rasvahappoja lihasten energianlähteeksi, jolloin lihasten omat hiilihydraattivarastot säästyvät.
-Kofeiini saattaa auttaa lihasta myös käyttämään omia sisäisiä rasvavarastoja tehokkaammin. Näin urheilija jaksaisi jatkaa työskentelyä uupumatta pidempään.
-Kofeiini lisää myös adrenaliinin pitoisuutta veressä. Adrenaliini on ns. stressihormoni, jonka vaikutuksesta syke kiihtyy ja lihasten verisuonet sekä keuhkoputket laajenevat, jolloin lihakset saavat enemmän happea ja ravintoaineita.
-Adrenaliini lisää myös glykogeenin pilkkoutumista maksassa sekä rasvavarastojen hajotusta rasvakudoksessa.
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Glögslitet
Vaikka Moccis on maitopoika, maistuu joskus myös glögi. Hyvä treeniviikko on hyvä purkaa ja analysoida kunnolla viikon päättävän sunnuntaipäivän iltana glögilasin äärellä ja miettiä: Mitä voisin tehdä ensiviikolla paremmin. Kun harjoituskausi on kunnolla polkaistu käyntiin alkaa lihaksistossa jo tuntua. Glögihän nautitaan oikeaoppisesti hieman jollakin viinalla terästettynä. Jotkut terästävät sitä myös punaviinillä, mutta ensinnäkin se on liian neitiä ja toisekseen moccista oksettaa punaviini vielä NSM:ien jälkeen. Samalla viina toimii lihaksia rentouttavana relaksanttina ja auttaa siten palautumisprosessia. Sunnuntaista seuraava päivä, jokaviikkoinen maanantai toimii mocciksen harjoitusohjelmassa palautuspäivänä jolloin ohjelmassa on joko lepo tai aktiivisena lepona toimiva matalatehoinen harjoitus. Glögi on juoma jota suomalaisen kansanperinteen mukaan juodaan marras-joulukuussa ja viimeiset glögit nautitaan tuossa uudenvuoden kieppeillä.Glögi on siis ns. joulujuoma. Tammikuussa harjoitusruuvi kiristetään muutamaksi kuukaudeksi, jolloin maanantait pyhitetään muiden viikonpäivien tapaan määrä ja määrätehoharjoittelulle.
Maitopoika
Nyt alkaa olla rospuuttokausi loppupuolella ja on aika aloittaa taas harjoittelemaan. Vielä viikon päästä saatan käydä reikäpalloa lätkimässä ja sitten siihen kylkeen tulee otettua ne normaalit oheistoiminnat. Olen huomannut, että treenin jälkeen kaikkein kovimpaan janoon parhaiten maistuu maito. Ei mikään olut eikä kokis. Urheilujuomaa voi joskus ennen kisaa litkiä, mutta maito miehen tiellä pitää. Moccicsella kuluu maitoa se 1,5 litraa päivässä ja ruotsalaista maitohan en juo kun ulkomailla. Kyllä sen pitää olla suomalaisella AIV-rehulla ruokitun suomalaisen lehmän utareesta. Paras tilanne olisi vielä, että sen lehmän ulosteet ajetaan pois Suolahdessa valmistetulla punaisella Valtralla.
Rasvaton, kevyt, täys vai ykkösmaito?
Jos ei joku tiedä, niin maidot jaotellaan Suomessa tuon rasvapitoisuuden mukaan purkkeihin. Mocciksen tekemän vertailun mukaan kaikkein parhaimmalle maistuu tuo kevytmaito, mutta jostain syystä kaupasta lähtee mukaan tuota rasvatonta. Paha tapa, mutta kai sen kanssa voi elää.
Rasvattoman maidon ravintosisältö 100g kohti:
Energiaa 140kj / 33 kcal
proteiini 3,3g
hiilihydraatti 4,9g
josta sokereita 4,9g
josta laktoosia 4,9g
rasvaa 0g
josta tydyttynyt 0g
ravintokuitu 0g
natrium 0,04g
kalcium 120mg
D-vitamiini 0,5 μg
B2-vitamiini 0,2 mg
B12-vitamiini 0,4 μg
Seuraavassa moccis esittelee muutaman maitopojan ja onhan sinne eksynyt mukaan yksi maitotyttökin.
1. Selänteen Teemu, eli Teukka
Teemu on Suomen kaikkien aikojen maitopoika. Tulokaskaudella änärissä 92-93 Teukka pisti kiekon 76 kertaa maaliin ja teki tulokkaiden maaliennätyksen (sitä muuten ei kukaan koskaan riko) ja voitti Mogilnyn kanssa maalikuninkuuden. Mogilnyhän oli vanha neuvostoloikkari, joka katosi vuoden 89 lätkän nuorten MM-kisojen jälkeen. Nyt Teukalla on Stanley cup-sormus sormessa. ura jatkuu ja maito maistuu.
Maitopoika henkeen ja vereen
2. Vatasen Ari, eli Arska
Ralliautoilun MM vuodelta 81. Kova maitomies jo silloin. Vuonna 85 melkein kuoli rallionnettomuudessa, ja paluu huipulle. Suomalainen joka pääsi Euroopan Parlamenttiin Suomesta 99 ja Ranskasta 04, mutta jäi karsintaan Suomesta 09, en tiedä osuiko kuoleman lohkoon vai tekikö liian suuren koukun ilmastopolitiikkarastille? Viimeksi kävi häviämässä FIA:n puheenjohtajavaalit, harmi. Ari olis ollu Jeania parempi mies.
Miten tätä ajetaan?
3. Korven Kiira, eli ihan vaan Kiira
On niin nätti. Jokaisissa Linnanjuhlissa yks kuvatuimpia ja haastatelluimpia henkilöitä. Viime vuonna Kiira kuitenkin joutui niissä karkeloissa jonkun metsäurheilijan varjoon. Meriitteinä Kiiralta löytyy kaapista EM-pronssia 07. Vuonna 06 Kiira sai vuoden positiivisimman suomalaisen tittelin. Kiira on on sinnikkyytensä, päämäärätietoisuutensa sekä hyvän elämänasenteensa lisäksi hyvä ja tervehenkinen esikuva Moccikselle. <3 Ja mikä parasta, Kiira pitää luustonsa ja kroppansa kunnossa maidolla.
maagista
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Johnsonin Benjamin eli Ben
Soulin olympialaisissa juoksi 100m ME-aikaan 9,79, edellisenä vuotena MM-kisoissa ME 9.83 valitettavasti nuo ajat eivät ole ihan pelkällä maidolla tehtyjä ja Benjohnsonin kaikki tulokset mitätöitiin toisen käryn jälkeen Barcelonassa. Ben on elinikäisessä kilpailukiellossa. Mutta silti legendaarinen urheilija ja Moccis arvostaa Beniä, koska Ben on maitopoika!
Nopea maitopoika
Ja tällainen helmi löytyi
Loppukevennys
Rasvaton, kevyt, täys vai ykkösmaito?
Jos ei joku tiedä, niin maidot jaotellaan Suomessa tuon rasvapitoisuuden mukaan purkkeihin. Mocciksen tekemän vertailun mukaan kaikkein parhaimmalle maistuu tuo kevytmaito, mutta jostain syystä kaupasta lähtee mukaan tuota rasvatonta. Paha tapa, mutta kai sen kanssa voi elää.
Rasvattoman maidon ravintosisältö 100g kohti:
Energiaa 140kj / 33 kcal
proteiini 3,3g
hiilihydraatti 4,9g
josta sokereita 4,9g
josta laktoosia 4,9g
rasvaa 0g
josta tydyttynyt 0g
ravintokuitu 0g
natrium 0,04g
kalcium 120mg
D-vitamiini 0,5 μg
B2-vitamiini 0,2 mg
B12-vitamiini 0,4 μg
Seuraavassa moccis esittelee muutaman maitopojan ja onhan sinne eksynyt mukaan yksi maitotyttökin.
1. Selänteen Teemu, eli Teukka
Teemu on Suomen kaikkien aikojen maitopoika. Tulokaskaudella änärissä 92-93 Teukka pisti kiekon 76 kertaa maaliin ja teki tulokkaiden maaliennätyksen (sitä muuten ei kukaan koskaan riko) ja voitti Mogilnyn kanssa maalikuninkuuden. Mogilnyhän oli vanha neuvostoloikkari, joka katosi vuoden 89 lätkän nuorten MM-kisojen jälkeen. Nyt Teukalla on Stanley cup-sormus sormessa. ura jatkuu ja maito maistuu.
Maitopoika henkeen ja vereen
2. Vatasen Ari, eli Arska
Ralliautoilun MM vuodelta 81. Kova maitomies jo silloin. Vuonna 85 melkein kuoli rallionnettomuudessa, ja paluu huipulle. Suomalainen joka pääsi Euroopan Parlamenttiin Suomesta 99 ja Ranskasta 04, mutta jäi karsintaan Suomesta 09, en tiedä osuiko kuoleman lohkoon vai tekikö liian suuren koukun ilmastopolitiikkarastille? Viimeksi kävi häviämässä FIA:n puheenjohtajavaalit, harmi. Ari olis ollu Jeania parempi mies.
Miten tätä ajetaan?
3. Korven Kiira, eli ihan vaan Kiira
On niin nätti. Jokaisissa Linnanjuhlissa yks kuvatuimpia ja haastatelluimpia henkilöitä. Viime vuonna Kiira kuitenkin joutui niissä karkeloissa jonkun metsäurheilijan varjoon. Meriitteinä Kiiralta löytyy kaapista EM-pronssia 07. Vuonna 06 Kiira sai vuoden positiivisimman suomalaisen tittelin. Kiira on on sinnikkyytensä, päämäärätietoisuutensa sekä hyvän elämänasenteensa lisäksi hyvä ja tervehenkinen esikuva Moccikselle. <3 Ja mikä parasta, Kiira pitää luustonsa ja kroppansa kunnossa maidolla.
maagista
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Johnsonin Benjamin eli Ben
Soulin olympialaisissa juoksi 100m ME-aikaan 9,79, edellisenä vuotena MM-kisoissa ME 9.83 valitettavasti nuo ajat eivät ole ihan pelkällä maidolla tehtyjä ja Benjohnsonin kaikki tulokset mitätöitiin toisen käryn jälkeen Barcelonassa. Ben on elinikäisessä kilpailukiellossa. Mutta silti legendaarinen urheilija ja Moccis arvostaa Beniä, koska Ben on maitopoika!
Nopea maitopoika
Ja tällainen helmi löytyi
Loppukevennys
maanantai 2. marraskuuta 2009
Kaudenin kaatajaiset
Torstaina 29.10 kaataminen taas alkoi perinteikkäällä nuotioillalla Utransaaressa. Ohjelmassa oli perus nuotiosettiä; laulua, makkaran paistamista, paskan jauhamista, laulua taas ja viimeisimpänä, eikä todellakaan vähäisimpänä kaatamista. Suuri osa vasta lämmitteli, joutuipa osa jopa koulun penkille seuraavana päivänä, mutta kauempaa tulleista vieraista kaksi lähti ihan pöytään asti istumaan keskustaan. Kebabkioski kuulemma tuli korkattua ja hyväksi todettua. Ja tottahan se on. Ensikertalaisilla taisi olla hieman sellainen kuva, että jos tämä tälläisenä jatkuu niin ihan turha oli Joen kaupunkiin asti lähteä törpöttelemään. Aika tarkalleen ei jatkunut. Perjantai pyörähti hyvien tai huonojen yöunien jälkeen käyntiin aurinkoisena ja odotuksia täynnä. Illan päätapahtumana käytiin kaljasuunnistusviesti kävelymatkan päässä Kaislakatu 10:stä. Kilpailu oli reipashenkinen ja pikkuhiljaa väkisinkin reppuselkään hyppivä humala alkoi ottaa mocciksesta otetta viestin aikana ja eritoten hieman sen jälkeen. Spekulointisaunat alkoivat naisten saunavuorolla, joka aika nopeasti kuitenkin vaihtui miesten vuoroksi ja sekasaunan ainekset olivat kasassa. Moccis ei vain ollut tarpeeksi ajoissa valppaana, välttyen sen ansiosta luultavasti kauden ulkopuolella tehdyltä salakaadoltaki.
Artistiehdokkaat olivat erittäin nimekkäitä, vartavasten taisivat kaatajia viihdyttämään tulleitakin. Toisaalla esiintyivät kurpan pieksemät hapyhuulet ja toisaalla suomiräpin yksi kuumimmista nimistä (lähde, perustelut?) Aste. Molemmista keikoista oli porukalla ilmeisen hyvät fiilikset jääneet. Ylistaron ihme Juha Tapio pumppuineen oli vetänyt naisia paikalle koko tanssilattian täydeltä. "Ihan mihin vaan katsoi niin pelkästään liikuttuneessa tilassa olevia naisia oli vieressä." Niinhän niitä oli ja jälkeenpäin kuulemma hieman harmitti, kun niiden eteen ei mitään siinä vaiheessa tajunnut tehdä. Aste oli myös vallannut lattian täyteen suomirap-henkisiä nuoria. Takarivissä olivat sitten ne, jotka eivät taustanauhan päälle syljetystä mölystä juuri mitään ymmärtäneet. Lauantain odotus oli perjantai-iltana valitusta esiintyjästä riippumatta huipussaan.
Lauantai sarasti jo kovasti kun viimeisimmät juhlijat kömpivät kebabkioskin kautta kotiin. Aamupäivä aloitettiin jo ennen puoltapäivää saunalekalla ja fisupullolla muutamalla oluella höystettynä. Fiilis oli katossa ja kaatajat hymyilivät kilpaa auringon kanssa. Vuoden vitsin kuvalla yritettiin värvätä lisääkin porukkaa ja luultavasti moni pieni lapsi päättikin isona ryhtyä suunnistamaan. Sen verran iloisella mielellä mocciskin lasin läpi heitä katseli. Aamupäivällä saivat kyytiä niin imurit kuin pölyhuiskutkin ja tuli aika siirtyä saunan raikkaina Bar Playhin istumaan päivää. Suosittelen kyllä tutustumaan, S-etukortilla mocciksenkaan kukkaroa ei reissu paljoa rasittanut. Playstä saunalle ja Gaalaan. Ennen gaalaa suolailtiin tiettyjä henkilöitä, sattuipa sitä jo playssakin. Ehkä jopa ihan päin naamaakin. Palkintojen jakajat skarppasivat erinomaisesti ja tunnelma oli hyvinkin rattoisa. Puheet pidettiin ja silleen. Loppuilta saunottiin, kaadettin isolla kädellä, mentiin yökerhoon jos päästiin ja jaksettiin sekä tutustuttiin vastakkaisiin sukupuoliin (NAAAAAT!!!!).
Reissut on rankkoi mut en vaihtais niit poiskaan. Ensi vuonna varmasti mukana!!
Artistiehdokkaat olivat erittäin nimekkäitä, vartavasten taisivat kaatajia viihdyttämään tulleitakin. Toisaalla esiintyivät kurpan pieksemät hapyhuulet ja toisaalla suomiräpin yksi kuumimmista nimistä (lähde, perustelut?) Aste. Molemmista keikoista oli porukalla ilmeisen hyvät fiilikset jääneet. Ylistaron ihme Juha Tapio pumppuineen oli vetänyt naisia paikalle koko tanssilattian täydeltä. "Ihan mihin vaan katsoi niin pelkästään liikuttuneessa tilassa olevia naisia oli vieressä." Niinhän niitä oli ja jälkeenpäin kuulemma hieman harmitti, kun niiden eteen ei mitään siinä vaiheessa tajunnut tehdä. Aste oli myös vallannut lattian täyteen suomirap-henkisiä nuoria. Takarivissä olivat sitten ne, jotka eivät taustanauhan päälle syljetystä mölystä juuri mitään ymmärtäneet. Lauantain odotus oli perjantai-iltana valitusta esiintyjästä riippumatta huipussaan.
Lauantai sarasti jo kovasti kun viimeisimmät juhlijat kömpivät kebabkioskin kautta kotiin. Aamupäivä aloitettiin jo ennen puoltapäivää saunalekalla ja fisupullolla muutamalla oluella höystettynä. Fiilis oli katossa ja kaatajat hymyilivät kilpaa auringon kanssa. Vuoden vitsin kuvalla yritettiin värvätä lisääkin porukkaa ja luultavasti moni pieni lapsi päättikin isona ryhtyä suunnistamaan. Sen verran iloisella mielellä mocciskin lasin läpi heitä katseli. Aamupäivällä saivat kyytiä niin imurit kuin pölyhuiskutkin ja tuli aika siirtyä saunan raikkaina Bar Playhin istumaan päivää. Suosittelen kyllä tutustumaan, S-etukortilla mocciksenkaan kukkaroa ei reissu paljoa rasittanut. Playstä saunalle ja Gaalaan. Ennen gaalaa suolailtiin tiettyjä henkilöitä, sattuipa sitä jo playssakin. Ehkä jopa ihan päin naamaakin. Palkintojen jakajat skarppasivat erinomaisesti ja tunnelma oli hyvinkin rattoisa. Puheet pidettiin ja silleen. Loppuilta saunottiin, kaadettin isolla kädellä, mentiin yökerhoon jos päästiin ja jaksettiin sekä tutustuttiin vastakkaisiin sukupuoliin (NAAAAAT!!!!).
Reissut on rankkoi mut en vaihtais niit poiskaan. Ensi vuonna varmasti mukana!!
Tunnisteet:
Joensuu,
Kaatajaiset,
Kauden,
Skarppi,
suunnistus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)